Olemme nähneet vuosien varrella satoja erilaisia tapoja kehittää yrityksen liiketoiminnan osa-alueita, joista tähän blogiin valitsin työturvallisuuden. Turvallisuudesta on tullut nykypäivänä yksi yrityksen kilpailutekijöistä ja imagon muodostajista. Turvallisuuden kehittämiseen onkin nykyisin muodostunut useita eri tapoja aina kiillotetun ulkokuoren luomisesta kokonaisvaltaiseen pysyvän turvallisuuden rakentamiseen.

Pysyvän turvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä ja taitoa vaativaa työtä. Kehittämisessä on hyvä olla selkeä päämäärä mihin pyritään ja hyvät työkalut päämäärään pääsemiseksi. Hutiloiden ei kovinkaan usein tule hyvää ja pysyvää tulosta, vaan päinvastoin kaivamme helposti kuoppaa entistä syvemmäksi ja vieläpä kasallinen dollareita poltettuna. Oikoteitä aidon ja pysyvän turvallisuuden kehittämiseen ei ole. Kaikki pohjaa yrityksen turvallisuuskulttuuriin. Ihmiset yleensä tietävät kuinka asioita pitäisi tehdä, mutta eivät kuitenkaan tee. Ongelma löytyy usein yrityksen turvallisuuskulttuurista, ihmisten/yritysten arvomaailmasta ja asenteista. Hyvän turvallisuuskulttuurin pitää lähteä johdon lujasta sitoutumisesta tuvallisuuden kehittämiseen. Hyvää turvallisuuskulttuuria ei rakenneta yritykseen pakkokeinoin eli hätäisesti tehdyillä palkkiojärjestelmillä tai muutamalla massamateriaaliin tukeutuvalla turvakorttikoulutuksella. Hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen vaatii hyvää johtamistaitoa ja turvallisuuden kehittämisen kokonaisvaltaista ymmärtämistä.

Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että ihmiset tekevät asioita ihmisille tyypillisillä tavoilla, joten ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen on avainasia. Palkkiojärjestelmät ovat hyviä kannustimia henkilöstölle. Hyvän ja toimivan palkkiojärjestelmän rakentaminen on sen sijaan vaikeaa. Palkkiojärjestelmillä saadaan helposti asioita näyttämään tilastollisesti hyvältä, mutta käytännön toimintaa se ei välttämättä muuta. Pahimmillaan huonosti suunnitellulla palkkiojärjestelmällä saadaan aikaa negatiivisia tuloksia. Kun henkilöstölle maksetaan palkkiota esim. tapaturmattomista päivistä, niin pieniä tapaturmia ryhdytään helposti peittelemään. Tilastoissa pienten tapaturmien peittely näyttää positiiviselta lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä se kostautuu. Pienten tapaturmien peittelyllä piilotetaan helposti yksi tärkeistä kehitystä ohjaavista mittareista. Perusperiaate on kuitenkin, että joka kolmaskymmenes sairaslomaa vaativa tapaturma johtaa vakavaan loukkaantumiseen. Johdolla pitäisi olla käytössään todellisuuteen pohjautua mittareita, sillä vääristyneeseen ja harhaanjohtavaan tietoon perustuvat päätökset voivat johtaa katastrofaalisiin tilanteisiin.   Yhteenvetona voinkin sanoa, että huonosti suunnitellulla palkkiojärjestelmällä mahdollistetaan johdon tyytyväisyys kehityksen tasoon ja sitä kautta isompien tapaturmien sattuminen. Usein käytetty turvallisuuden kehittämisen työkalu on turvallisuuden johtamisjärjestelmät.

Ne ovat hyviä ohjaamaan kehitystä, mutta niistä ei pitäisi koskaan päästä tulemaan toiminnan tarkoitus tai liikaa aikaa vielä asia. Johtamisjärjestelmien tarkoitus on luoda jatkuvan kehittämisen malli (PDCA), joka luo suunnitelmallisuutta toimintaan, mittaa sitä ja mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden tekemisen. Valitettavasti johtamisjärjestelmien käyttöönotto on siirtänyt fokusta turvallisuuden aidosta kehittämisestä imagon kohottamiseen esim. OHSAS:18001 sertifikaattia mainostamalla. Sertifikaatti on tietysti hyvä näyttö standardin mukaisesta toiminnasta sen ulkopuolisesta todentamisesta, mutta päällimmäiseksi tarkoitukseksi se ei saisi koskaan päästä, jos halutaan tuloksellista kehittämistä. Hyvä ja pysyvä turvallisuustaso rakennetaan siis hyvin suunnitellulla ja pitkäjänteisesti toteutetulla työkalukokonaisuudella ja ennen kaikkea hyvällä johtamisella. Ajatukseni turvallisuuden kehittämisestä voi tiivistää siten, että mielestäni rakentaminen tulisi tehdä niin, että mikäli turvallisuus olisi oma liiketoiminta-osa-alue, niin sillä pitäisi saada aikaan vähintään positiivinen sijoitetun pääoman tuotto viiden vuoden aikajänteellä.

Ajattelin raapustaa hieman ajatuksia tuotteita ja palveluita koskevien vaatimusten hallinnasta, sillä aihe on hyvin ajankohtainen tuhansille yrityksille CE-merkintä vaatimusten myötä. Rakennustuoteasetuksen tuoma CE-merkintä pakko valtaosalle rakennustuotteista 1.7.2013 ja metallikokoonpanoille 1.7.2014 lähtien on pitänyt Ceriffiä ja asiakasyrityksiä kiireisenä. Asia koskee kaikkia yrityksiä ja liittyy oleellisesti ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän toteuttamiseen.
Tyypillisesti hommat aloitetaan siitä että kartoitamme yhdessä avainhenkilöiden kanssa yrityksen tuotteiden ja palveluiden vaatimukset saadaksemme selville mitä toimenpiteitä täytyy tehdä vaatimusten täyttämiseksi. Tämä vaihe luo pohjan vaatimustenmukaiselle tuotannon ja palveluiden laadunnallinnalle sekä tuoteperheille. Koska tavoitteemme on edetä asiakkaidemme kanssa yleensä kohti ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän mukaista toimintaa, laajennetaan katsontakanta myös tuotteiden ja palveluiden asiakasvaatimuksiin. Asiakasvaatimuksiin liittyykin uskomattoman paljon hiljaista tietoa, mikä on kuitenkin kriittistä onnistuneille kaupoille sekä asiakassuhteen ylläpidolle!

Tämä polku paljastaa kuinka yrityksissä tyypillisesti hallitaan tuotteisiin liittyviä vaatimuksia ja kuinka niitä katselmoidaan. Kokemuksieni perusteella uskallan väittää että tuotteita ja palveluita koskevien vaatimuksien, niin lainsäädännön kuin asiakasvaatimustenkin osalta, liittyy valtavasti kehitettävää etenkin B to B puolen yrityksissämme. Tieto on usein henkilöstön hiljaisena tietona eikä sitä ole systemaattisesti hallittu saati katselmoitu. Mainittakoon että tähän hiljaiseen tietoon liittyy paljon yrityksen aineetonta omaisuutta, joten siinäkin mielessä tuotetiedon hallintaan kannattaa panostaa. Kumman yrityksen sinä ostaisit; sellaisen jossa vuosikymmenten asiakastieto on eläköityvän avainhenkilön / yrittäjän hiljaisena tietona vai sellaisen, josta löytyy kattavasti ylläpidetty tieto tuotteiden ja palveluiden vaatimuksista sekä näytöt niiden täyttymisestä?

Yhdessä asiakkaidemme kanssa tuotetiedon hallintaa kehittäessämme törmäämme usein direktiiveihin, asetuksiin tai standardeihin, joita ei ole aikaisemmin tunnistettu tuotevaatimusten yhteydessä laisinkaan. Mainittakoon esimerkiksi koneasetus ja koneiden CE-merkintä, joka on tullut usealle yllätyksenä, kun CE-merkinnän vaatimuksia on lähdetty selvittämään esimerkiksi rakennustuotedirektiiviin liittyen. Eli esimerkiksi nostoapuvälineet, kuten nostokorvakkeet, ketjut ja köydet jotka on myös CE-merkittävä koneasteuksen mukaisesti.

Kun yrityksen tuotteita tai palveluita koskevat useat asetukset tai direktiivit, esim. konelinjastot joissa koneen ja rakenteen rajapinnat ovat häilyvät, niin riski jättää jokin oleellinen vaatimus tunnistamatta on hyvinkin todennäköinen. Montakohan konelinjaa EU:sta löytyy joissa dokumentointi on aukoton ja vaatimustenmukainen?

Varmista, että omien tuotteiden ja palveluiden lähtötiedot lainsäädännön, standardien ja etenkin asiakasvaatimusten osalta ovat kunnossa ja ajan tasalla. Tässä katselmoinnissa ulkopuolinen asiantuntija käyttö voi olla enemmän kuin kohdallaan!

www.ceriffi.fi